Etusivu › Pelastussuunnitelma › Opas

Pelastussuunnitelma-opas 2026: milloin suunnitelma vaaditaan

Päivitetty 15.2.2026

Tämä opas käy läpi pelastussuunnitelman laatimisen vaihe vaiheelta. Kerromme, mitä pelastuslaki edellyttää tiettyjen rakennusten ja kohteiden haltijoilta, mitä suunnitelma yleensä sisältää ja miten sen voi laatia tehokkaasti Arkiston ohjatulla prosessilla.

1. Mikä on pelastussuunnitelma?

Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka kokoaa rakennuksen tai kohteen turvallisuusjärjestelyt, riskien arvioinnin ja toimintaohjeet hätätilanteissa. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja varmistaa turvallinen toiminta poikkeustilanteissa.

Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite perustuu pelastuslakiin 379/2011 15 §:äänja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta 407/2011. Pelastuslaki velvoittaa tiettyjen rakennusten ja kohteiden haltijat laatimaan pelastussuunnitelman.

2. Milloin haltijalla on velvollisuus laatia pelastussuunnitelma?

Velvollisuus voi syntyä esimerkiksi seuraavissa kohteissa. Viittaus: Pelastuslaki 379/2011 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011.

• Asuinrakennukset — joissa on vähintään 3 asuntoa
• Koulut ja päiväkodit sekä muut oppilaitokset
• Hoitolaitokset — sairaalat, vanhainkodit, palvelutalot, ryhmäkodit
• Työpaikat — kun työntekijöitä ja muita samanaikaisesti paikalla olevia on yleensä yli 50 henkilöä
• Majoitus-, ravintola- ja kokoontumisrakennukset
• Teollisuuslaitokset ja varastorakennukset, kun toiminta tai riskit täyttävät asetuksen ehdot
• Muut asetuksessa nimetyt erityiskohteet — kun henkilömäärä, käyttötapa tai erityisriskit täyttävät säädösten edellytykset

Lista ei ole tyhjentävä; tarkista aina oman kohteesi tilanne ajantasaisesta säädöksestä.

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa on useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Käytännössä taloyhtiöissä hallitus ja isännöitsijä osallistuvat usein käytännön toteutukseen.

3. Pelastussuunnitelman sisältö

Sisäministeriön ohjeen (SM Yleisopas 2026:4) ja pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma sisältää ainakin seuraavat osiot:

3.1 Kohteen perustiedot

Rakennuksen osoite, käyttötarkoitus, kerrosluku, asukas- tai henkilömäärä, haltija sekä vastuuhenkilöiden yhteystiedot.

3.2 Riskien arviointi

Tunnistetut vaara- ja haittatekijät, niiden todennäköisyys ja vakavuus. Tyypillisiä riskejä ovat tulipalo, vesivahinko, sähkökatkos, tapaturma, murto ja kemikaalivaara. Riskit arvioidaan yleensä taulukkomuodossa.

3.3 Turvallisuusjärjestelyt

• Paloilmoittimet ja sammutuskalusto (sijainnit)
• Poistumistiet ja -reittien merkintä
• Kokoontumispaikat
• Väestönsuoja (jos kohteessa on)
• Ensiapuvälineet

3.4 Toimintaohjeet hätätilanteissa

Pelastussuunnitelmaan kirjataan toimintaohjeet ainakin seuraaviin tilanteisiin:

• Tulipalo — ilmoitus 112, pelastautuminen, alkusammutus
• Tapaturma tai sairaskohtaus — ensiapu, hätäilmoitus
• Sähkökatkos — varavalot, hissit, turvallisuus pimeässä
• Vesivahinko — päävesisulun sijainti, vahinkojen rajaus
• Kemikaalivaara — tuuletus, eristäminen, suojautuminen
• Väkivallan uhka — lukitus, pakoreitti, hälytys

3.5 Vastuuhenkilöt

Turvallisuuspäällikkö, turvallisuusvastaava, isännöitsijä, huoltoyhtiö ja kiinteistönhoitaja. Yhteystiedot ja varahenkilöt.

3.6 Harjoittelu ja päivityssuunnitelma

Poistumisharjoitusten aikataulu, henkilöstön perehdytys, pelastussuunnitelman tarkistusaikataulu (suositus: vähintään kerran vuodessa).

4. Miten pelastussuunnitelma laaditaan?

Pelastussuunnitelman laatiminen etenee tyypillisesti seuraavissa vaiheissa:

1. Kohteen kartoitus — käyttötarkoitus, henkilömäärä, erityispiirteet
2. Riskien tunnistaminen — vaarat rakennustyypin ja toiminnan mukaan
3. Turvallisuusjärjestelyjen dokumentointi — kalusto, reitit, vastuut
4. Toimintaohjeiden laatiminen — selkeät ohjeet hätätilanteisiin
5. Vastuuhenkilöiden nimeäminen — yhteystiedot ja varahenkilöt
6. Harjoittelusuunnitelma — poistumisharjoitukset ja perehdytys
7. Hyväksyntä ja jakelu — hallituksen hyväksyntä, tiedotus asukkaille

5. Pelastussuunnitelman päivittäminen

Pelastussuunnitelma tulee päivittää aina, kun olosuhteet muuttuvat: rakennuksen käyttötarkoitus vaihtuu, tehdään remonttia, turvallisuuskalusto uusitaan tai vastuuhenkilöt vaihtuvat. Suositeltava tarkistusväli on vähintään kerran vuodessa.

6. Pelastussuunnitelman toimittaminen pelastuslaitokselle

Pelastussuunnitelma tulee pitää kohteessa saatavilla ja pyydettäessä esittää pelastuslaitokselle. Osa pelastuslaitoksista tarjoaa mahdollisuuden toimittaa suunnitelma sähköisesti tarkistettavaksi.

7. Lainsäädäntö ja lähteet

• Pelastuslaki 379/2011 (Finlex)
• Pelastustoimi.fi — Sisäministeriö
• Sisäministeriön yleisopas pelastussuunnitelman laatimiseen (SM 2026:4)
• SPEK — Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö