Etusivu › Pelastussuunnitelma › Opas

Pelastussuunnitelma-opas 2026: milloin suunnitelma vaaditaan

Päivitetty 7.8.2026

Tämä opas käy läpi pelastussuunnitelman laatimisen vaihe vaiheelta. Kerromme, mitä pelastuslaki edellyttää tiettyjen rakennusten ja kohteiden haltijoilta, mitä suunnitelma yleensä sisältää ja miten sen voi laatia tehokkaasti Arkiston ohjatulla prosessilla.

1. Mikä on pelastussuunnitelma?

Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka kokoaa rakennuksen tai kohteen turvallisuusjärjestelyt, riskien arvioinnin ja toimintaohjeet hätätilanteissa. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja varmistaa turvallinen toiminta poikkeustilanteissa.

Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite perustuu pelastuslakiin 379/2011 15 §:äänja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta 407/2011. Pelastuslaki velvoittaa tiettyjen rakennusten ja kohteiden haltijat laatimaan pelastussuunnitelman.

2. Milloin pelastussuunnitelma on pakollinen?

Pelastussuunnitelma on pakollinen muun muassa asuinrakennuksissa, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, ja työpaikkatiloissa, joissa on samanaikaisesti paikalla yleensä vähintään 50 henkilöä. Kohteet luetellaan valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 407/2011 1 §:ssä.

Taulukko on tiivistelmä: asetuksen 1 §:ssä on 15 kohtaa, joihin kuuluvat lisäksi ympäristölupaa edellyttävät eläinsuojat, vaarallisten kemikaalien ilmoitusvelvolliset kohteet ja kulttuuriomaisuutta sisältävät rakennukset. Tarkista aina oman kohteesi tilanne ajantasaisesta säädöksestä. Jos samaa kohdetta varten laaditaan muun lain nojalla turvallisuus-, valmius- tai vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvita, vaan vastaavat asiat voidaan koota siihen — tästä on mainittava suunnitelmassa (VNa 407/2011 1 § 2 mom.).

2.1 Kuka vastaa pelastussuunnitelmasta?

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija (pelastuslaki 379/2011, 15 §). Taloyhtiössä haltija on taloyhtiö itse: käytännössä hallitus voi päättää suunnitelman laatimisesta ja isännöitsijä osallistua toteutukseen. Yrityksessä, toimitilassa tai laitoksessa vastuu on vastaavasti kohteen haltijalla. Jos rakennuksessa on useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä niiden kanssa.

3. Pelastussuunnitelman sisältö

Pelastussuunnitelman sisältö määräytyy kohteen mukaan — rakennuksen käyttötarkoitus, koko ja toiminta vaikuttavat siihen, mitä suunnitelmassa on käsiteltävä. Sisällöstä säädetään pelastuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta; sisäministeriön yleisopas täydentää näitä ohjeellisena. Käytännössä pelastussuunnitelmassa käsitellään yleensä seuraavat kokonaisuudet:

3.1 Kohteen perustiedot

Rakennuksen osoite, käyttötarkoitus, kerrosluku, asukas- tai henkilömäärä, haltija sekä vastuuhenkilöiden yhteystiedot.

3.2 Riskien arviointi

Tunnistetut vaara- ja haittatekijät sekä niihin liittyvät toimet. Arkistossa riskit kootaan muokattaviksi korteiksi: jokaiselle riskille voi kirjata seuraukset, ehkäisevät toimet ja toimintaohjeen vaaratilanteeseen.

Arviot ovat kohdekohtaisia: sama vaara voi olla eri kohteissa eri tasolla. Riskikorttien tarkoitus on tehdä johtopäätelmistä luettavia — pelastuslaki 379/2011 15 § edellyttää suunnitelmaan selostuksen nimenomaan riskien arvioinnin johtopäätelmistä.

3.3 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy

Mitä kohteessa tehdään, jotta onnettomuuksia ei satu. Käytännön keinoja ovat esimerkiksi laitteiden ja järjestelmien säännöllinen kunnossapito, palokuorman hallinta yhteisissä tiloissa, poistumisreittien ja pelastusteiden pitäminen esteettöminä, tulityökäytännöt sekä sähkölaitteiden ja -asennusten tarkastukset. Keinot valitaan kohteen riskien arvioinnin perusteella.

3.4 Turvallisuusjärjestelyt

• Paloilmoittimet ja sammutuskalusto (sijainnit)
• Poistumistiet ja -reittien merkintä
• Kokoontumispaikat
• Pelastustiet ja niiden esteettömyys
• Ensiapuvälineet

3.5 Toimintaohjeet hätätilanteissa

Pelastussuunnitelmaan kirjataan toimintaohjeet ainakin seuraaviin tilanteisiin:

• Tulipalo — ilmoitus 112, pelastautuminen, alkusammutus
• Tapaturma tai sairaskohtaus — ensiapu, hätäilmoitus
• Sähkökatkos — varavalot, hissit, turvallisuus pimeässä
• Vesivahinko — päävesisulun sijainti, vahinkojen rajaus
• Kemikaalivaara — tuuletus, eristäminen, suojautuminen
• Väkivallan uhka — lukitus, pakoreitti, hälytys

3.6 Tavanomaisesta poikkeava käyttö

Jos kohdetta käytetään ajoittain tavanomaisesta poikkeavalla tavalla — tila on väliaikaisesti majoitus- tai kokoontumiskäytössä, järjestetään yleisötilaisuus tai remontti muuttaa kulkureittejä — nämä tilanteet on hyvä kuvata suunnitelmassa. Olennaista on, miten poikkeava käyttö vaikuttaa henkilömäärään ja poistumisturvallisuuteen sekä kuka muutoksesta päättää ja tiedottaa. Kohta käsitellään tarpeen mukaan: kaikissa kohteissa tällaista käyttöä ei ole.

3.7 Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä, miten omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa (valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §). Käytännössä kyse on kahdesta asiasta.

Suojautuminen. Suunnitelmassa kuvataan, miten kiinteistön käyttäjät voivat suojautua. Keinoja ovat väestönsuojaan siirtyminen, tilapäisen suojan rakentaminen ja sisälle suojautuminen, jolloin koneellinen ilmanvaihto sekä ovet ja ikkunat suljetaan. Myös omaehtoinen siirtyminen ja viranomaisen määräämä evakuointi kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Suojautumista koskeva kuvaus kuuluu suunnitelmaan riippumatta siitä, onko kohteessa omaa väestönsuojaa.

Pärjääminen häiriötilanteissa. Suunnitelmassa arvioidaan, kuinka pitkään kohteessa selviydytään ilman viranomaisapua, jos esimerkiksi sähkön, veden tai tietoliikenteen toimitus katkeaa pitkäksi aikaa — sekä millä edellytyksillä toimintaa jatketaan ja miten se tarvittaessa keskeytetään turvallisesti.

3.8 Väestönsuoja ja sen käyttöönotto

Jos kiinteistössä on oma väestönsuoja, siihen liittyvät asiat kuvataan pelastussuunnitelmassa: suojan sijainti, suojaluokka, suojapaikkojen määrä, varustelu ja kunto sekä vastuuhenkilöt.

Väestönsuoja on voitava ottaa käyttöön 72 tunnissa (pelastuslaki 379/2011, 76 §). Siksi käyttöönotto ja käyttö suunnitellaan etukäteen: kuka tekee mitäkin, missä järjestyksessä tila tyhjennetään ja varustellaan, mitä työkaluja ja tarvikkeita on varattava, miten suojan tekniikkaa käytetään suojautumisen aikana ja miten käyttäjille tiedotetaan. Tätä kokonaisuutta kutsutaan väestönsuojan käyttöönotto- ja käyttösuunnitelmaksi. Se voi olla osa pelastussuunnitelmaa, sen liite tai erillinen asiakirja — kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa pelastussuunnitelmassa on mainittava, mistä suunnitelma löytyy.

Rakennuksen omistaja päättää, jaetaanko väestönsuojatiedot pelastussuunnitelmassa laajemmin vai pidetäänkö ne sisäisinä — pelastusviranomainen voi joka tapauksessa tarkastaa suunnitelman valvonnan yhteydessä.

3.9 Vastuuhenkilöt

Kohteesta riippuen vastuuhenkilöitä voivat olla esimerkiksi turvallisuuspäällikkö, turvallisuusvastaava, isännöitsijä, huoltoyhtiö tai kiinteistönhoitaja. Suunnitelmassa kerrotaan nimetyt vastuuhenkilöt yhteystietoineen ja varahenkilöineen.

3.10 Tiedottaminen, perehdytys ja harjoittelu

Miten suunnitelman sisällöstä tiedotetaan kohteen käyttäjille ja miten uudet asukkaat, työntekijät tai muut käyttäjät perehdytetään turvallisuusjärjestelyihin ja toimintaohjeisiin. Lisäksi voidaan kuvata poistumisharjoitusten ja pelastussuunnitelman tarkistamisen käytäntöjä tai aikatauluja.

4. Pelastussuunnitelman laatiminen vaihe vaiheelta

Pelastussuunnitelman laatiminen etenee tyypillisesti seuraavissa vaiheissa:

1. 1

   Kohteen kartoitus

   Käyttötarkoitus, henkilömäärä ja erityispiirteet.

2. 2

   Riskien tunnistaminen

   Vaarat rakennustyypin ja toiminnan mukaan.

3. 3

   Turvallisuusjärjestelyjen dokumentointi

   Kalusto, reitit ja vastuut.

4. 4

   Toimintaohjeiden laatiminen

   Selkeät ohjeet hätätilanteisiin.

5. 5

   Poikkeusoloihin varautuminen

   Suojautumisen järjestelyt ja väestönsuojan käyttöönoton suunnittelu, jos kohteessa on suoja.

6. 6

   Vastuuhenkilöiden nimeäminen

   Yhteystiedot ja varahenkilöt.

7. 7

   Harjoittelusuunnitelma

   Poistumisharjoitukset ja perehdytys.

8. 8

   Hyväksyntä ja jakelu

   Kohteen käytäntöjen mukainen hyväksyntä ja tiedottaminen käyttäjille.

5. Pelastussuunnitelman päivittäminen

Pelastussuunnitelma tulee päivittää aina, kun olosuhteet muuttuvat: rakennuksen käyttötarkoitus vaihtuu, tehdään remonttia, turvallisuuskalusto uusitaan tai vastuuhenkilöt vaihtuvat. Tarkistamisen käytännöt ja aikataulu määritellään kohteen tilanteen mukaan.

6. Kuka tarkastaa pelastussuunnitelman?

Pelastussuunnitelmaa ei hyväksytetä viranomaisella ennakkoon eikä sitä lähetetä automaattisesti kenellekään. Hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi tarkastella suunnitelmaa palotarkastuksen tai muun valvontatoiminnan yhteydessä, ja kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava se pelastusviranomaiselle maksutta (pelastuslaki 379/2011, 80 §).

Suunnitelma pidetään siis kohteessa saatavilla. Osa pelastuslaitoksista tarjoaa mahdollisuuden toimittaa suunnitelma sähköisesti. Pelastuslaitos voi tarvittaessa neuvoa pelastussuunnitelman laadinnassa. Epäselvässä tilanteessa kannattaa kysyä omalta pelastuslaitokselta.

Jos pelastusviranomainen havaitsee valvonnassa puutteita, se voi määrätä puutteen korjattavaksi ja antaa korjaamiselle määräajan (pelastuslaki 379/2011, 81 §).

7. Lainsäädäntö ja lähteet

• Pelastuslaki 379/2011 (Finlex) — 15 § pelastussuunnitelma, 76 § väestönsuojan käyttöönottovalmius, 80 § palotarkastus
• Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 (Finlex) — 1 § kohteet, 2 § sisältö ja poikkeusolot, 3 § yleisötilaisuudet
• Pelastustoimi.fi — Sisäministeriö
• Sisäministeriön yleisopas pelastussuunnitelman laatimiseen (SM 2026:4)
• Sisäministeriön opas väestönsuojan käyttöönotosta ja käytöstä (SM 2026:1)
• SPEK — Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö